Jostakin muistojen syövereistä onnistuin tavoittamaan kadottamani laulumelodian biisiin "Angry father interrupts a love scene". Säkeistöjä pitää tosin tehdä lisää, mutta periaatteessa biisi on hahmonsa saanut. Tästä piti tulla black metal -henkinen, mutta se ajatus saa jäädä, koska laulumelodia pakottaa tekemään kitarasta elävämmän. Ehkä enemmän sellaista -80-luvun heavy metalia. 

En tiedä miksi, mutta usein kuulemani rumpukomppi on toooodella yksinkertainen: se muistuttaa lähinnä pikkulapsen paukuttelua ensimmäisellä rumpusetillä. Ja sama komppi on mielessäni monessa muussakin kappaleessa. Sellainen tasainen -70-lukulainen snare-läiskytys, joka kuulostaa junalta. Ainoa erilainen komppi on biisiin "A Chase Through The Woods", jossa rumpujen on tarkoitus kuulostaa hevosen laukalta - koska Sankaria jahdataan hevosten selässä. Kaikella on näissä kappaleissa tarkoitus. :) 

Ehkä seuraavaksi alan panostaa jälleen kappaleeseen, josta käytän työnimeä "Seduction". Siitä pitää saada tummempi, eroottisempi, paljon tuhmempi. Ja jotenkin sen pitää kuulostaa samalla viattomalta. Tällä hetkellä kuulen siihen ainoastaan laulumelodian, en muita soittimia. Ehkä jouset? Jousista saa pehmeyttä, joka ehkä loisi oikeanlaisen tunnelman. Sello, mahdollisesti viulu. 

Ja jos joku ihmettelee, mitä tarkoitan "kuulemisella": kuulen kappaleiden koostuvan osista. Jokaisella instrumentilla on oma värinsä ja tapansa soida. Piano soi äkillisesti ja mahdollistaa useamman oktaavin, kitaralla voi vapaammin liikkua sävelten välillä, lauluäänellä voi liukua polvettomasti nuotista toiseen. Kuulen kaiken tämän korvissani, en tiedä mistä se tulee enkä haluakaan. Siinä piilee musiikin mysteeri, sen selittämätön olemus: että ääni syntyy jostakin ja miellyttää meitä. Inspiraatio, joka tulee jostakin, meistä itsestämme tai ulkopuoleltamme. Innoitus, joka yhdistää meitä. 

Mietin samalla tarinalle loppua. Aiheellisesti viimeinen on biisi "Lament", mutta tarina ei pääty siihen. "Lament" on muuten kappale, joka syntyi vahingossa viime kesänä, ja jota olen pitänyt muistissa siitä asti. En kuitenkaan ole osannut kehittää sitä vielä tarpeeksi. Saattaa jopa olla, että teen siitä instrumentaalin: en tähän päivään mennessä ole keksinyt, mitä sellaista osaisin kertoa sanoilla, mihin en musiikilla kykenisi.